Blanc de Blancs

Kellekään tuskin tulee yllätyksenä, että tykkään kuohuviinistä. Blogiani seuranneet eivät myöskään hämmästy, kun sanon pitäväni Franciacortasta, olen siitä sen verran usein kirjoitellut.

Mutta mitä Franciacorta siis on?

Vuosikerta-Franciacortaa Firenzessä

Franciacorta on samalla tavoin nimisuojattu kuohuviini kuin esimerkiksi cava tai samppanja. Se tulee Italiasta, Lombardian maakunnasta ja sillä on vuodesta 1995 asti ollut DOCG-status. Franciacortan valmistukseen saa käyttää Chardonnayta, Pinot Neroa ja Pinot Biancoa, joista Chardonnay on usein hallitseva rypälelajike. Italian samppajaksikin kutsuttu kuohuviini sopii usein kuvailtavaksi termeillä kuten keltaluumuinen, sitruksinen, hapokas, paahteinen ja useimmiten erittäin kuiva. Rosé-varianttinakin Franciacortaa on saatavilla. Kesällä löysin myös uuden, matalamman paineen Blanc de Blancs -Franciacortatyypin nimeltään Satèn.

Franciacorta on tyylikäs ja raikas kuohuviinityyli, ja juuri sen vuoksi se puhuttelee minua. Italoskumppa sopii hyvin ruoan kanssa, esimerkiksi antipasti-juomaksi tai kalaruokien kanssa Franciacorta on nappivalinta. Parhaimmillaan se on melkeinpä kuitenkin ihan sellaisenaan, auringonpaisteessa nautittuna.

Franciacortaa Alkosta - www.blancdeblancs.fi

Franciacortaa Alkosta, Bellavista perusvalikoimasta ja Conte di Provaglio tilausvalikoimasta

Alkon perusvalikoimasta löytyy tällä hetkellä yksi Franciacorta, Bellavista. Tilausvalikoimassa löytyy hieman enemmän vaihtoehtoja italialaiskuohuvasta kiinnostuneelle, mutta Suomessa halvimmatkin Franciacortat maksavat yli 25 euroa. Italiassa hyvänkin pullon saattaa saada supermercatosta mukaansa alle kympillä.

Tasaisin väliajoin mediassa törmää uutisiin viinin terveysvaikutuksista. Arto Koskelo linkkasi alkuviikosta Facebook-sivulleen yhden näistä viininjuonnin ilosanomaa levittävistä uutisista, ja tästä inspiroituneena ajattelin tehdä lyhyen koosteen (helposti löydettävissä olevista) tutkimustuloksista. Harjoittakaa vapaasti lähdekritiikkiä näitä lukiessanne, olenhan toki valinnut tähän tekstiin mukaan vain artikkeleita, jotka tukevat omaa hypoteesiani.

Paino

Puoli pulloa punaviiniä ennen nukkumaanmenoa saattaa auttaa pudottamaan painoa, kertoo Zmonline. Syöpääkin se saattaa ehkäistä.

Independent raportoi, että punaviinin on havaittu muuttavan valkoista rasvaa ruskeaksi rasvaksi, joka polttaa kaloreita perusläskiä tehokkaammin.
Siispä punkun kimppuun jos painonpudotus houkuttaa.

Punkulla painoa pois - www.blancdeblancs.fi

Tämäkin lasillinen Rosso di Montalcinoa auttaa kamppailussa ylipainoa vastaan.

Syöpä

Monien muiden medioiden joukossa esimerkiksi Daily Express raportoi, että tutkimuksissa punaisista rypäleistä on löydetty resveratrol-niminen ainesosa, joka saattaa ehkäistä syöpää. Lisäksi sama ainesosa saattaa pidentää elämää.
Yksi hyvä erittäin syy pitää punaviini osana tasapainoista ruokavaliota.

Muisti

Kohtuullinen viinin nauttiminen saattaa ehkäistä alzheimerin tautia, tietää Daily Mail kertoa. Erityistehokas valinta tähän on Cabernet Sauvignon suuren resveratrol-pitoisuutensa vuoksi.
Samppanjan juomisen jälkeen avaruudellinen muisti on parempi kuin muulloin, raportoi Lifehack-sivusto. Sama saitti kertoo samppanjan sisältävän tiettyjä proteiineja, jotka jopa parantavat ihmisen lyhytmuistia. Forbes puolestaan kirjoittaa, että samppanjalla on huomattu olevan kognitiivisia kykyjä parantavia ominaisuuksia, esimerkiksi pienen päivittäisen samppanja-annoksen on huomattu ehkäisevän ikääntymisen aiheuttamaa muistinmenetystä, dementiaa ja aivojen rappeutumista.
Not bad. Ei ihme, että muistini on niin hyvä.

Kamppailu muistisairauksia vastaan kannattaa ottaa tosissaan.

Sydänsairaudet

The Telegraph raportoi Harvardissa tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan pieni määrä viiniä päivässä saattaa ehkäistä sydämen vajaatoimintaa. Newsmax puolestaan tietää kertoa, että resveratrol saattaa torjua sydäntauteja. Wine Spectator muistuttaa meitä siitä, että myös valkoviinillä on todettu olevan sydän- ja verisuonitauteja ehkäiseviä ominaisuuksia. Samaa resveratrolia löytyy myös punaisista rypäleistä valmistettavasta samppanjasta, joten saman terveysvaikutuksen voi Lifehackin mukaan saada aikaiseksi kuplajuomalla.
Eikö tämä ole suomalaisten kansantauti? Pitäisikö punaviini tai samppanja lisätä kansallisiin ravintosuosituksiin?

Ikääntyminen

Jo aiemmin hyvistä ominaisuuksistaan kehuttu punaviinistä löytyvä resveratrol-ainesosa auttaa taistelemaan ikääntymistä vastaan. Tämän meille mertoo muun muassa CBS News. Tästä antioksidantista valmistetaan myös anti ageing -voidetta, raportoi Daily Mail.
Siksi siis näytän ikäistäni nuoremmalta!

Eteläkorealainen rypälekasvonaamio - www.blancdeblancs.fi

Onko tämä eteläkorealaiselta viinitilalta ostettu kasvonaamio nuoruuden lähde?

Muut vaivat

Chablis'ta tai muuta kevyttä valkoviiniä kannattaa juoda nivelkipuihin, kertoo jo aiemmin mainittu Daily Mailin artikkeli.
Allekirjoittaneen viinimieltymyksillä ei pitäisi niveliä paljoakaan kolottaa.

Ja tietysti yleinen fiilistely

Viiniharrastelijana haluan vielä muistuttaa viinin kaikkein parhaista ominaisuuksista. Viini on moniulotteinen elintarvike, josta riittää iloa moneen lähtöön: nautiskelu, haistelu ja maistelu, erinomaisen viinin löytämisen tuottama tyydytys ja uuden oppiminen. Lyhyenä yhteenvetona voisin todeta, että viinistä tulee yksinkertaisesti hyvä mieli, terveysvaikutukset ovat vain kivoja bonuksia tässä ohessa.

Muistakaa viininkin kanssa kohtuus, muuten terveysvaikutukset kääntyvät päinvastaisiksi.

[edit 4.9. Resveratrolin kirjoitusasu korjattu oikeaksi. ]

Termi comfort food, lohturuoka, lienee useimmille tuttu. Itse en ole koskaan oikein päässyt sisään comfort foodin maailmaan, mutta tässä eräänä päivänä artisokkapastaa syödessäni keksin konseptin happy food. Onnellisuusruoka. Happy food on varmasti juuri se, jota comfort foodilla tarkoitetaan, mutta onnellisuusruoka kuvaa paremmin ainakin omaa suhtautumistani tiettyihin ruokiin.

Happy food on tuttu ruoka, jonka pariin haluan palata aina uudestaan ja uudestaan. Happy food on ruoka, jonka syöminen saa minut hyvälle tuulelle ja hymisemään onnesta. Jo happy foodin suunnittelu ja sen kokkaaminen on osa onnellisuusrituaalia.

Artisokkapasta

Happy foodiin kuuluu olennaisena osana myös happy food wine, onnellisuusruokaviini. Tuttujen ja tunteita herättävien ruokien kanssa on usein olemassa tutut ja hyväksi todetut viiniyhdistelmät, jotka vahvistavat ruoan nauttimisesta aiheutuvaa onnellisuudentunnetta.

Maison de Blancsin happy food -valikkoon kuuluvat esimerkiksi

Artisokkapasta. Happy foodien ykkönen on tuore ja raikas, mutta hapokas ja valkosipulinen pommi, joka kaipaa seurakseen valtavan kasan parmesania. Annoksen happy food wine Redoma Branco ei ole enää Suomesta saatavilla, mutta artisokkapastan kanssa voi juoda melkein mitä tahansa valkkaria.

Mustatorvisienirisotto

Sienirisotto. Itse poimituista sienistä tehty risotto on aina hyvä idea. Risoton kanssa on kokeiltu monen sortin viiniä, uusiseelantilaisesta pinot noirista brunelloon ja burgudilaiseen. Kaikki käy, kunhan on punaista, hyvää, eikä liian tuhtia.

Ankanrinta. Viikonloppuiltojen happy foodin ykkösvalinta. Parhaimmillaan yhdessä sienirisoton kanssa, mutta toimii muidenkin lisukkeiden kanssa erinomaisesti. Sienirisoton kanssa viinivalinta on useimmiten pinot noir, mutta aasialaisvaikutteisen korianteri-minttusalaatin kanssa tarjoiltuna ankanrinnalle voi sopia myös ei-ihan-kuiva aussi-Riesling.

Paistettu lohi ja lohicevice. Kun teemme lohta, ostamme kalaa useimmiten niin paljon, että saamme tehtyä alkuruoaksicevicen ja pääruoaksi paistettua lohta. Kala saa jäädä kunnolla roseeksi sisältä, ja sen kanssa tarjoillaan usein hollaindaise-kastiketta ja uppomunaa. Ja parsakauden aikana parsaa. Tyypillinen happy food wine lohelle on kevyesti tammitettu chardonnay esimerkiksi Burgundista, mutta Sancerre käy tähän komboksi yhtä hyvin.

Kävin menneenä viikonloppuna tuttuni polttareissa vetämässä viinitastingin neljäntoista hengen tyttöporukalle. Briefiksi minulle annettiin, että morsian tykkää tuhdeista punaviineistä, mutta toki muutakin saa olla maistelussa. Lähdin rakentamaan tastingia ajatuksella "erilaisia viinejä eri alueilta ja eri makuihin" ja valitsin Alkon valikoimasta yhden skumpan, yhden valkoviinin ja kolme punaviiniä. Osa viineistä oli itselleni ennestään tuttuja, osa oli uusia tuttavuuksia Alkon uutuuksista. Tässä alla pikalistaus maistelluista viineistä, joista osa oli positiivisia uusia löytöjä ja osa taas pettymyksiä.

Mas de la Sabatera Chardonnay Cava Brut (11,90 €).

Chardonnaysta valmistetu luomu-cava on perushyvä kuohuviini. Sitrusta, omenaa ja paahteisuutta. Upposi hyvin, mutta ei herättänyt maistelijoissa voimakkaita tunteita puoleen tai toiseen.

Sileni The Lodge Chardonnay 2013 (14,99 €)

Vahvasti tammitettu chardonnay jakoi mielipiteet. Osan mielestä juoma oli oikein hyvä ja helposti dokattava, osa taas ei tykännyt viinistä lainkaan. Tästä chardonnaysta löytyy savua ja karamellipopcornia ja se on suutuntumaltaan öljyinen.

De Bos Handpicked Cabernet Sauvignon 2014 (9,99 €)

Päivän pettymys. Tylsä ja lattea cab sav, joka tuntui raakana poimitulta. Vihreää paprikaa ja kevyttä vegataalisuutta eikä lainkaan rypäleelle tunnusomaista mustaherukan hedelmää. Tanninneja viinissä oli tuskin lainkaan.

Château Ksara Reserve du Couvent 2012 (11,50 €)

Libanonilainen yllätti maistelijat positiivisesti. Pehmeän tanniininen ja miellyttävän hedelmäinen viini on kevyesti tammitettu, ja savuisuus antaa kokonaisuudelle hyvää ryhtiä. Loistavan hinta-laatusuhteen viini.

Cavalls Garnacha Tintorera Very Old Vines 2010 (12,89 €)

Tastingin toinen suosikki Ksaran ohella. Vanhojen köynnösten intensiivistä hedelmäisyyttä ja tyylikästä espanjalaista mausteisuutta. Tämänkin viinin hinta-laatusuhde on hyvin kohdillaan.

Lopputuloksena se, että yhtään kovin tuhtia viiniä ei ollut mukana, mutta maistelijat löysivät uusia suosikkeja vanhojen tuttujen rinnalle.

Poikien ollessa viettämässä polttareita kokoonnuimme taannoin pienellä tyttöporukalla viettämään iltaa ja päivittelemään poikien hulluja polttareita. Tyttöjen illan agendalla oli gazpachoa, tapaksia ja cavaa, eli monen monituista kertaa takuuvarmaksi hyväksi todettu espanjalaiskonsepti.

Nappasin Stockan Alkosta mukaan pullon Vilarnau Brut Reservaa, joka on tilausvalikoiman tuote, mutta löytyi tällä kertaa hyllystä. Alle kympin (9,73 €) cava oli kerrassaan positiivinen yllätys. Tyylikäs ja tasainoisen raikas kuiva cava oli sopivasti sitruksinen ja hedelmäinen mutta myös parahultaisen kevyesti paahteinen. Erinomainen tapas-cava, mutta erinomainen myös seurustelujuomaksi.

Valkosipulietanat - www.blancdeblancs.fi

Espanjalaishenkisen menyn oheen illan emäntä kaivoi esiin etanapannut, ja valmistimme klassisia valkosipulietanoita kunnon juustokuorrutuksella. Ruokaennakkoluulottomuuteni oli koetuksella, sillä olen syönyt etanoita kerran aikaisemmin, ja tämä kokemus ei jättänyt muuta kuin pahan mielen ja traumat. Toisaalta sittemmin olen oppinut myös arvostamaan ostereita, joten päätin rohkeasti antaa etanoille mahdollisuuden. Enkä jäänyt katumaan. Etanoiden koostumus oli nilviäisistä tykkäävälle tuttu ja annos maistui voille, valkosipulille, persiljalle ja juustolle. Ei paha. Ja tämäkin annos toimi Vilarnau-cavan kanssa yllättävän hyvin, sillä skumpan raikkaus ja hapokkuus leikkasi sulan voin rasvaisuutta sopivasti.

Kahden uuden tuttavuuden ilta oli siis positiivinen kokemus. Vilarnauta saatan hyvinkin ostaa toiste ja etanat taisivat kertaheitolla päästä ruokavaliooni.

Kuluva syksy on täynnä suurempia ja pienempiä muutoksia, ja kuten tiedämme, on kaikkea uutta aina syytä juhlistaa samppanjalla. Tänään nostan lasin uudelle työpaikalleni, jossa aloitin tänä aamuna. Aloittelen uudessa paikassani hyvillä fiiliksilä, sillä jo sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä avasimme uuden esimieheni ja kollegani kanssa pullon samppanjaa - pieni ele, joka ei koskaan mene vikaan.

Juhlamaljaksi sopii esimerkiksi Henri Giroud Esprit de Giroud, seurana leipiä ankkarilletellä.

Kaiken uuden kynnyksellä riittää puuhaa, joten olkaa lukijani pitkämielisiä jos syksyllä bloggaamiseen tulee pidempiä taukoja. Kirjoittamisen sijaan olen todennäköisesti skoolaamassa hyvällä juomalla kaikelle uudelle. Santé!

Korkkasimme tässä avomiehen kanssa näytepullona saadun Herdade do Esporão Verdelho 2014. Hoikanmallisessa pullossa ja simppelin tyylikkäällä etiketillä varustettu Alentejon alueelta tuleva viini on nimensä mukaisesti 100 %:sesti Verdelho-rypläleestä valmistettu.

Verdelho on rypälelajike, jota käytetään tyypillisesti aika simppeleissä pöytäviineissä ja Maderoistakin sitä löytyy. Portugalilaisissa blendeissä Verdelho on usein osana mixiä, kuten esimerkiksi kesällä maistamassamani portugeesissä.

Herdade do Esporão Verdelho 2014 - www.blancdeblancs.fi

Esporãon Verdelho on perus-pöytäviiniä laadukkaampi tuotos, josta löytyy paljon rypälelajikkeelle tyypillistä vihertävää tuoksu- ja makumaailmaa: yrttisyyttä, vihreää sitruunaa ja omenaa. Viinin kirpakat hapot pitävät kokonaisuuden hyvin kasassa olematta kuitenkaan liian hyökkääviä.

Sesonki on Verdelholle tällä hetkellä melkolailla väärä, tätä viiniä pitäisi juoda kuumana kesäpäivänä terassikeinussa istuen. Näin syksyllä viini sopii esimerkiksi esilaisille kasvisruoille, Maison de Blancsissa ruokana tälle viinille tarjoiltiin kesäkurpitsapastaa ja hyvin toimi. Etenkin pastan basilika löysi viinin kanssa hyvin yhteisen sävelen.

Kesä pullossa lähtee Alkosta mukaan hintaan 12,89 €. Mielestäni hyvä hinta syksyiseen pakoon todellisuudesta.

Katalonian pääkaupungissa vierailu tuntuu kuuluvan kaikkien itseään kunnioittavien foodie-tyyppien bucket listille. Barcelonan-visiitti puuttuu vielä toistaiseksi omasta matkailun yleissivistyksestäni, mutta parin viikon päästä tämä tulee onnekseni korjattua.

Park Güell Barcelona - www.blancdeblancs.fi

Kuva lainattu The Guardianilta.

Olen kuullut Barcelonan ruokaskenestä paljon hyvää, mutta myös paljon pahaa. Tämän vuoksi etsintäkuulutan hyväksi todettuja ravintoloita, seafood-paikkoja, pintxos-kuppiloita, viinibaareja, kahviloita, brunssipaikkoja ja muita kohteita joita ei missään tapauksessa kannata missata. Muutaman hyvän vinkin bongasin jo Pullon Henki -blogista, mutta kaipaan vielä lisää vinkkejä.

Ticketsistä ei kannata vinkkailla. Se on jo tsekattu ja todettu täyteen varatuksi.

Tapanani on blogissa usein esitellä yksittäisiä viinejä joita olen maistellut ja kertoa, mitä niiden kanssa kannattaisi syödä. Tällä kertaa ajattelin tehdä poikkeuksen ja kertoa, mitä viinejä Maison de Blancsissa on kulutettu yhden satunnaisesti valitun kalenteriviikon aikana.

Château Brown 2008. Pehmeän tanniininen ja sopivan hapokas bordeaux'lainen sopii hyvin maanantain synkistelyn poistoon. Miellyttävä punaviinituttavuus.

Herdade do Esporão Verdelho 2014 sai aiemmin jo oman postauksensa.

La Chablisienne Grand cru Les Preuses 2012. Perjantain fiinimmän illallisen seuraksi valittu Chablis vaikutti vielä nuorelta ja aavistuksen sulkeutuneelta, mutta lupaili hyvää. Chablis-mainen hapokkuus ja kevyt mineraalisuus olivat jo kohtalaisessa tasapainossa tammen kanssa.

Llàgrima d'Or Brut Nature Cava. Usein kaapista löytyvä cava avattiin ystävien kanssa lauantaina aperitiiviksi ennen toisaalle illalliselle siirtymistä. Laadukas skumppa maistuu aina, ruoalla tai ilman.

Hyvä viiniravintola on paikka, johon voi mennä viihtymään, nauttimaan hyvästä juomasta ja mikä ettei myös hyvästä ruoasta jos mieli tekee. Viini-lehden blogissa listailen vähän ajatuksiani hyvän viiniravintolan tai -baarin tunnusmerkeistä.

Yllä oleva kuva on muuten Fredrikinkadun Soil Wine Roomista, jonka kävin noin kuukausi sitten koeajamassa ensimmäistä kertaa. Olisin kirjoittanut paikasta kehuvan postauksen jo elokuussa jos minulla olisi ollut kuvamateriaalia. Jos et ole käynyt Soilissa, mene!

Kyllä, minäkin. Olen jo joidenkin kuukausien ajan testaillut satunnaisesti Snapchatia, mutta nyt alan pikkuhiljaa olla palvelun kanssa jotakuinkin sinut. Snapchat on vähän kuin visuaalinen ajatusvirta, johon voi heittää kuvia ja videoita pienistä hetkistä ja ohikiitävistä ajatuksista.

Snapchat blogdeblancs - www.blancdeblancs.fi

Vasemmanpuoleinen kuvakaappaus kollegani Snapchatistä.

Siispä jos olet Snapchatissa, niin käy lisäämässä blogdeblancs kaveriksesi ja hyppää kyytiin seuraamaan arkeani. Varoitus: sisältö on enemmän työpainoitteista kuin blogissa tai Instagramissa.

Löydyn muuten nykyisin myös Instagramista ja Twitteristä nimellä blogdeblancs.

Kun viini-intoilija menee naimisiin, on kaikilla kovat odotukset viinejä kohtaan. Näin oli ainakin meidän osallamme, ja viime viikonloppuna päästiin testaamaan olivatko vieraat tyytyväisiä hääviineihin vai joutuivatko he pettymään.

Aviomiehelle ja minulle oli oikeastaan itsestäänselvää, että haluamme tarjota useita eri viinivaihtoehtoja. Juhlamme ei ollut perinteinen istuva illallinen, vaan vapaamuotoinen cocktail-tyyppinen tilaisuus, joka Ruotsissa kulkee nimellä mingelbröllop. Tähän teemaan sopi mainiosti asettaa tarjolle muutamia eri viinejä.

Häiden viinilista - www.blancdeblancs.fi

Viinejä on testailtu syksyn mittaan laajemmallakin skaalalla (esimerkiksi rapujuhlissa, joiden testiviineistä yksikään ei päässyt jatkoon), ja lopulta tarjolle valikoitui yksi samppanja, kolme valkoviiniä ja kolme punaista.

Samppanjamerkkejäkin testasimme muutamaa, mutta päädyimme loppujen lopuksi kestosuosikkiimme Michel Furdyna Brut Réserveen. Hinta-laatusuhteessa Furdynan voittanutta samppista en ole vielä löytänyt.

Valkoiset hääviinit - www.blancdeblancs.fi

Valkoviineistä hääpöytään pääsivät La ChablisiennePetit ChablisPassiPetit 2013 - nimensä mukaisesti laatuluokitustaan parempi viini, DomaineSchlumberger LesPrincesAbbésRiesling 2012 - viini joka loppui ensimmäisenä ja oli illan suurin hitti, sekä TheNedSauvignonBlanc 2014 - useita palkintoja saanut marlborough'lainen, joka on arvostetun viinitekijän Brent Marrisin käsialaa.

Punaiset hääviinit - www.blancdeblancs.fi

Punaisella puolella tarjolle valikoituivat ClosHenri Petit Clos Pinot Noir2014 - kevyt ja marjaisa, monelle hyvin maistuva punkku Marlborough'sta, E. GuigalCôtesdu Rhône 2011 - jo testeissä hyväksi yleisviiniksi todettu miellyttävä ranskalainen blendi, sekä KanonkopKadette2012 - Stellenboschista tuleva blendi, jota en ehtinyt itse illan aikana maistaa. Kaikeksi onneksi Kadettea jäi muutama pullo vielä kotiin testailtavaksi.

Omat suosikkini hääviineistä samppanjan lisäksi olivat La Chablisiennen Petit Chablis ja E. Guigal Côtes du Rhône.

Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin nyt häiden jälkeen todeta, että useamman eri viinin tarjoaminen oli hyvä idea. Kaikille löytyi varmasti jotakin (paitsi teini-ikäiselle veljenpojalleni, joka kävi toiveikkaana kyselemässä alkoholitonta viiniä...) ja monet vieraista ehtivät maistella läpi kaikki viinit. Vieraat ainakin väittivät pitäneensä viineistä, mutta etenkin Schlumbergeriä kehuttiin vuolaasti.

Tässä vielä pari vinkkiä häiden viinivalintoja miettiville:
1. Älä tingi laadusta. Tarjoa vieraille viiniä, jota joisit muutenkin. Verkkokaupoista tai Tallinnan-laivoilta saa hyviä viinejä kohtuuhintaan.
2. Huomioi määrä. Viiniä on hyvä varata niin paljon, että se riittää koko illaksi. Meillä viinin menekki oli raa'asti arvioiden noin pullo per henkilö, ja tähän lukuun on laskettu mukaan myös alaikäiset, raskaana olevat ja muut alkoholittomat vieraat. Tunnet varmasti ystäväsi ja sukulaisesi niin hyvin, että voit arvioida heidän kulutuksensa määrän.
3. Muista, että kuohujuomaa menee aina enemmän kuin tavallista viiniä. Jos tarjoat samppanjaa tai skumppaa muutenkin kuin alkumaljana, varaudu siihen, että kulutus on suurta.

Häiden jälkeisenä päivänä on nykyisin tavallista kerätä häävieraat brunssille ja viettää vielä aikaa yhdessä ennen laskeutumista arkeen. Aviomiehen kanssa mietimme, mitä hauskaa voisimme keksiä brunssin tilalle. Ensimmäinen ajatuksemme oli, että olisi aika siistiä viedä ystävät ja sukulaiset viinitilalle. Suomessa tämä on jokseenkin hankalaa, mutta silloin syntyi ajatus Malmgårdin panimossa vierailusta.

Malmgård on Pernajassa sijaitseva muutaman vuoden vanha pienpanimo, joka on erikoistunut vanhoihin viljalajikkeisiin. Esimerkiksi spelttiä sisältävä Malmgård Dinkel lienee tuttu monelle ruokakauppojen olutvalikoimia tutkailleille.

Malmgårdin oluita - www.blancdeblancs.fi

Panimoesittelyä ja oluttastingiä meille oli vetämässä itse vanha kreivi Johan Creutz, joka kertoi panimon synnystä ja omistajien filosofiasta. Kaikki oluisiin käytettävä vilja tulee Malmgårdin omilta, luonnonmukaisesti viljellyiltä pelloilta ja vesi tulee tilan omasta lähteestä. Sopivaa luomuhumalaa malmgårdilaiset eivät ole vielä onnistuneet löytämään, ja tämän vuoksi tilan oluet eivät ole luomumerkittyjä. Tämäkin on kuitenkin työn alla, kertoi kreivi.

Oluttasting Malmgårdissa - www.blancdeblancs.fi

Kreivi maistatti meillä kolmea Malmgårdin olutta ja kahta olutta Malmgårdin omistamalta Huvila-panimolta. Lopuksi saimme vielä maistaa Huvilan kuivaa omenasiideriä.

Olen aina pitänyt itseäni vähän huonona oluenjuojana, mutta Malmgårdin-vierailulla käsitykseni tästä muuttui. Yksikään oluista ei olut kitkerä, vaan päinvastoin Malmgårdin pintahiivaoluet ovat pehmeitä, hedelmäisiä ja raikkaita. Ykköseksi maistetuista juomista nousi listallani Malmgård Blond Ale, houkuttelevan tuoksuinen hedelmäisen hunajainen olut, jonka tuoksussa oli vivahdus viinillisyyttä. Myös useita palkintoja kisoissa haalinut Huvila Pale Ale osui seurueemme makuun. Olen tyypillisesti varsin skeptinen suomalaisten siiderien suhteen, mutta Huvilan siideri oli ihan eri luokkaa perus-siduihin verrattuna. Oi, jospa kaikki siideri olisi näin hyvää!

Vahvoja oluita emme Suomen alkoholilainsäädännöstä johtuen saaneet maistaa, mutta emmervehnästä valmistetut oluet kuulostivat sen verran kiinnostavilta, että joutunen suuntaamaan Alkon oluthyllylle ostamaan pari testikappaletta.

Tiedätte varmaan sen hääleikin, jossa vieraat ovat jakautuneet kahteentoista pariin tai porukkaan joista jokainen saa tulevan vuoden yhdelle kuukaudelle tehtävän: kutsu elokuussa hääpari rapujuhliin, tee kesäkuussa hääparille saunavasta ja niin edespäin. Leikki on jo sinänsä tosi hauska ja hääparien arvostama, mutta meidän häävieraamme olivat vieneet ajatuksen vielä askelta pidemmälle.

Game of Thronesin takaa paljastuu samppista

Ystävämme olivat pareittain tai yksittäin kukin ostaneet pullon viiniä ja askerrelleet siihen oman personoidun etiketin. Etiketti kertoi riimin muodossa missä yhteydessä nauttisimme viinin yhdessä lahjan antajan kanssa. Etiketeistä löytyi esimerkiksi leffailtaa, Game of Thrones -maratonia, ratsastustuntia, simpukkaillallista, piknikiä ja panimokierrosta. Nämä riimit luettiin hääjuhlassa ohjelmanumerona yksi kerrallaan ennen pullon luovutusta meille.

Osasta pulloja käy ilmi mitä viiniä ne oikeasti sisältävät, mutta joidenkin osalta korkin avaaminen tulee olemaan jännittävää siinäkin mielessä, että pääsee arvuuttelemaan sisältöä.

Häälahjaksi viiniä - www.blancdeblancs.fi

Esimerkkipulloja etiketteineen

Vaikka olimme ankarasti rangaistuksen uhalla kieltäneet hääleikit ja puheet häissämme, arvostimme pulloleikkiä kovasti. Mikä voisi olla parempi lahja kuin ystävien parissa vietetty aika hyvää viiniä (tai kotona pantua olutta) nauttien.

Kesän Montalcinon-visiitti herätti minussa rakkauden hyviä Brunelloja kohtaan. Monopoliliikkeen valikoimat Brunellon osalta ovat - no, sellaisia kuin ne muidenkin viinien osalta ovat. Onneksi kuitenkin hyviä montalcinolaisia saa tilattua verkosta, eli ongelmaan löytyy ratkaisu.

Montalcinossa pääsin vierailemaan Le Ragnaien tilalla, ja ihastuin arvostetun laatutuottajan viineihin. Lucky me, Le Ragnaien tuotoksia saa tilattua Vino Nostrumilta, jonka valikoimasta löytyy muutenkin hyviä italialaisviinejä.

Le Ragnaie Brunello di Montalcino 2009 - www.blancdeblancs.fi

Sainpahan napattua pullon ennen kuin se tyhjeni!

Teimme siis tässä taannoin tilauksen, kuusi pulloa Le Ragnaien Brunello di Montalcino 2009:ää. Tarkistin, että ehtiväthän pullot ajoissa perille vaikka tilasin tiukalla aikataululla, ja näin meille lupailtiin. Ja ehtiväthän ne, reilu viikko tilauksesta.*

Brunello nautittiin perheen ja parhaiden ystävien seurassa iltaa ennen häitämme. Halusimme tarjota läheisillemme palan sitä ihaninta Toscanaa, jota pääsimme itse kesällä kokemaan. Viinin kanssa syötiin megaherkullista yksityiskokin valmistamaa entrecôtea, eri tavoin valmistettujen sipulien ja umamifluidin kanssa (kyllä, luit oikein). Tämä ruoan ja viinin liitto oli niitä hetkiä, jotka saavat maistelijat hymisemään onnesta ja santsaamaan viiniä vähän lisää. Ja vielä vähän lisää.

Entrecôte ja umamifluidi - www.blancdeblancs.fi

Nam.

Jos viinien tilaaminen netistä lähtökohtaisesti epäilyttää, niin kannattaa kokeilla Vino Nostrumia, he nimittäin maksavat veronsa kaikkien sääntöjen mukaisesti Suomeen.

*Niin siitä kotiovelle tilauksesta. Vino Nostrum käyttää DHL:ää, joka puolestaan käyttää alihankkijanaan Postia. Paketteja toimittaessaan Posti ei kysele koska sopisi tulla eikä ainakaan soittele perään jos paikalla ei satu olemaan ketään. Tiukka deadlinemme menikin jännittäväksi, kun vielä pari tuntia ennen sovittua illallista pulloja ei näkynyt eikä kuulunut. Soitto DHL:lle paljasti, että Posti oli yrittänyt niitä edellisenä päivänä toimittaa, mutta koska ketään ei ollut paikalla olivat vieneet paketin lähimpään postiin. Eivätkä tietenkään olleet jättäneet mitään lappua tai muuta tietoa tästä. Kiitos DHL:n ystävällisen asiakaspalvelun sain kaikki tarvittavat tiedot, joilla saatoin hakea viinilähetyksen Postista. Eli se siitä ovelle toimituksesta. Pahoittelut tästä poikkeuksellisesta avautumisesta, mutta Postin välipitämättömyys asiakkaita kohtaan ylitti tässä tapauksessa ärsytyskynnykseni. Ei, en ole päivisin kotona avaamassa ovea koska olen töissä, kuten suuri osa muistakin Postin palveluita käyttävistä.

Kun juhlitaan, silloin skoolataan aina samppanjalla. Tämä Champagnen alueelta tuleva juoma on onnistunut rakentamaan itselleen ikonisen aseman, johon muiden kuohuviinien on vaikea päästä. Imago näkyy myös hinnassa, mikä puolestaan jatkaa ekslusiivisuuden ympyrää - kallista juomaa hienoon tilaisuuteen.

Köynnöksiä cava-alueella - www.blancdeblancs.fi

Penedèsissä on cavaviljelmiä silmänkantamattomiin.

Cava-alueilta juuri palanneena pääsin kuulemaan pienempien cava-talojen näkökulmaa tähän cavan asemaan kuohujuomamarkkinalla. Mielikuva cavasta on monille "se halpa kuohuviini, jota juodaan kulutuskäyttöön" ja tämä pätee varmasti erityisesti Suomessa, jossa cavalla on jo vuosia ollut tukeva jalansija. Tosin varsinkin paremmissa cava-piireissä ollaan tällä hetkellä jokseenkin innoissaan siitä, että prosecco on tunkeutunut vahvasti halpisskumppamarkkinalle. Monet uskovat, että pitkään vahvan aseman omannut cava voi helposti ponnistaa astetta korkeammalle arvostuksessa ja ehkäpä kuluttajat innostuvat maksamaan enemmän laatu-cavoista.

Cavan valmistusprosessi on método tradicional, eli se sama menetelmä jolla samppanja valmistetaan, mutta jota ei saa kutsua samppanjamenetelmäksi Champagnen ulkopuolella. Cavat ovat lähes poikkeuksetta vuosikertaviinejä, toisin kuin valtaosa samppanjasta, joka on vuosikerratonta, useiden vuosien sadoista sekoitettua viiniä. Myös rypäleet ovat pääosin eri lajikkeita kuin Champagnessa, Katalonian päälajikkeet ovat Xarel-lo, Macabeo ja Parellada. Monet pienet cava-tuottajat ovat sekä ylpeitä että tarkkoja viineistään, ja päästävät tuotteensa markkinoille, kun ne tekijöidensä mielestä ovat valmiita, eivät silloin kun DO-alue sen sallisi. Esimerkiksi Gramonan Imperial Gran Reservaa kypsytetään pulloissa 3-4 vuotta, kun alueen vaatimus Gran Reservalle on 30 kuukautta.

Recaredo Brut de Brut 2006 - www.blancdeblancs.fi

Recaredon tuotteita kannattaa haalia aina kun saa mahdollisuuden. Talo tekee kaiken käsin.

Espanjassa ja etenkin Kataloniassa premium cavan tarjoaminen vieraille erityisissä tilanteissa on sallittua ja jopa kannustettavaa. Muualla ei ole ihan näin. Tämän vuoksi suuri osa parhaista cavoista jää paikalliseen kulutukseen juuri Kataloniaan, jossa valtaosa tyyriimmistä cavoista nautitaan. Meille tänne kauas pohjoiseen artesaanicavoja tulee aika rajoitetusti, mutta Alkon valikoimaa selailemalla huomaa, että tilausvalikoimasta ja jopa hyllystä löytyy muutamia helmiä. Annan vahvat suositukset esimerkiksi Gramonan ja Recaredon cavoille (Gramonasta on tulossa erillistä bloggausta myöhemmin).

Vaikka olen tunnetusti samppanjafriikki, aion nyt parin tilavierailun ja keskustelujen jälkeen satsata jatkossa myös premium cavaan aiempaa enemmän. Jos siis tarjoan sinulle samppanjan sijaan cavaa, voit pitää sitä kohteliaisuutena. Tulevaisuuden suunnitelmissa on ainakin järjestää premium cava vs. samppanja -sokkotasting, jossa saman hintaluokan laatukuohut asetetaan vastakkain.

Niin, ja kun puhun premium cavoista, tarkoittaa se Suomen markkinoilla käytännössä yli kahdenkympin hintaa.

Joitakin viikkoja sitten huutelin blogissa parhaita ravintolavinkkejä Barcelonaan, ja paljon ehdotuksia sainkin. Kiitos niistä! Valtaosa ravintoloista ja baareista jäi ajanpuutteen vuoksi kokematta, mutta viiniravintola Monvínic oli nimi, joka putkahteli esiin siihen tiuhuustahtiin, että paikka oli pakko testata. Siitäkin huolimatta, että ravintolan nettisivu ei antanut paikasta erityisen hehkeää kuvaa.

Monvínic viinilista - www.blancdeblancs.fi

Kotiin lähtiessämme saimme mukaamme listan niistä viineistä, joita maistelimme illallisella.

Pohjois-Eurooppalaisen tapaan saavuimme aviomiehen kanssa ravintolaan jo kahdeksalta, jolloin olimme ensimmäiset asiakkaat ja meidät ohjattiin kahden hengen pöytään, johon olisi mahtunut suurempikin seurue. Suora näköyhteys keittiöön lasiseinän läpi sekä sisäpihan terassille loivat ravintolasaliin sympaattista tunnelmaa.

Monvínic katkarapucarpaccio - www.blancdeblancs.fi

Yksi alkuruoista, katkarapucarpaccio.

Monvínicin paikallisten raaka-aineiden tarjoomaa heijastelevat ruoat on suunniteltu jaettavaksi. Alkuruoat tulevat lajitelmissa, jotka koostuvat kolmesta listalla olevasta alkupalasta ja kolmesta päivittäin vaihtuvasta alkupalasta. Myös väliruoat on tarkoitus jakaa, mutta pääruoat ja jälkiruoat kukin ruokalija saa omalle lautaselle tarjoiltuna. A la carten lisäksi tarjolla on kaksi koko pöytäseurueella tarjoiltavaa menua, Monvínic on Season ja Classic Monvínic. Valinnan vaikeuden sokaisemana päädyimme Classic Monvíniciin, jonka pääruoka beef wellington vaikutti ratkaisevasti valintaan.

Seuraava valinnan ongelma tuli vastaan, kun meitä palvellut sommelier latasi tarjoomansa tiskiin. Seitsemän sommelierin ravintolan listalta löytyy nimittäin 3 000 viiniä. Halusimme maistella eri vinejä, joten laseittain tarjolla olevien viinien valikoima, 45 kappaletta, oli jo inhimillisempi. Merkkasimme iPad-listalle omiin suosikkeihimme muutaman viinin, jotka meitä erityisesti kiinnostivat. Kerroimme haluavamme maistella paikallisia viinejä, mieluiten erikoisuuksia harvinaisemmista rypäleistä tai poikkeuksellisilta alueilt, mutta luotimme sommelieriimme ja annoimme hänelle vapaat kädet, näiden suuntaviivojen puitteissa. Tämän briefin jälkeen sommelierimme totesi tyytväisenä: "Ok, let's play!".

Monvínic beef wellington - www.blancdeblancs.fi

Sienillä ja pinaatilla täytetty beef wellington oli huippumehukas.

Sommelier räätälöi meille paketin, jossa saimme maistaa kymmentä eri viiniä, kutakin puolikkaan annoksen verran. Poikkeuksena olivat ainoastaan kokonaiset annokset alkuskumppaa (DO ??) ja neljännesannokset manzanillaa. Jälkiruoan kanssa maistetut Pedro Ximenez -sherry ja portugalilainen Moscatel olivat tosin sen verran makeita, että pienempikin annos olisi hyvin riittänyt.

Suosikkiviineiksemme nousivat R. Lopez de Heredian Gravonia 2004, 100%:nen Viura (=Macabeu) Riojan alueelta ja Sánchez Ayala Manzanilla Sanlúcar de Barrameda Gabriela, ihastuttavan tyylikäs ja suolainen sherry. Valkoiseen Riojalaiseen ihastuimme sen verran paljon, että kävimme myöhemmin Monvínicin liikkeessä ostamassa viiniä mukaan kolme pulloa, tosin kaupasta löytyi viinistä vuosikerta 2005.

Monvínic Miles Davis - www.blancdeblancs.fi

Jazz-musa toi ravintolasaliin tunnelmaa. Miles Davis taitaa kuulua ravintoloitsijan suosikkeihin.

Jos olet Barcelonassa ja tykkäät viinistä, suosittelen suuntaamaan Monvíniciin. Hyviä - ei vaan loistavia - viinejä, sesongin tuoreista raaka-aineista pieteetillä valmistettua ruokaa, tyylikäs palvelu ja suomalaisiin hintoihin tottuneelle edulliset hinnat pohjustivat meidän Barcelonan-vierailumme parhaan ravintolakokoemuksen. Seitsemän ruokalajin ateria kymmenellä viinillä maksoi kahdelta hengeltä noin parisataa euroa.

Viinibloggaajaporukalla päätimme lähteä testaamaan paljon puhuttua viininmaistelijoiden subjektiivisuutta. Viiniarvioiden luotettavuus herättää säännöllisin väliajoin keskustelua viini-intoilijoiden joukossa, ja erinäisissä testeissäkin on todettu eri viinieksperttien arvioivan viinejä hyvin eri tavoin. Toisin sanoen sinun ei tarvitse olla samaa mieltä Robert Parkerin kanssa, ei ole moni muukaan.

Vylyanin avaaminen - www.blancdeblancs.fi

Testausta lähdimme kokeilemaan siten, että valitsimme yhden viinin, jonka kaikki mukana olevat bloggaajat maistavat ja arvostelevat blogissaan. Arvio viinistä ilmestyy kaikissa blogeissa samaan aikaan, jolloin lukija pääsee vertailemaan meidän subjektiivisia maistelukokemuksiamme ja makutottumuksiamme ilman, että jonkun muun arvio viinistä olisi päässyt vaikuttamaan omaamme. Ainakaan itse en ole lukenut yhtään arvioita viinistä etukäten, joten tämä maistelu lähtee aivan puhtaalta pöydältä.

Subjektiivisuustestissä mukana olevat blogit on listattu linkkeinä postauksen loppuun, sieltä voit käydä klikkailemassa itsesi saman viinin kilpaileviin arvioihin.

Testiviiniksi valikoitui kaikille uusi tuttavuus, unkarilainen Vylyan Pinot Noir 2009, joka löytyy Alkosta hintaan 19,49 €.

Unkarilaisen Pinot Noirin tuoksusta löytyy heti kevyesti toffeemaista, paahdettua tammisuutta. Rypäleelle ominaisesti tuoksussa on myös kirsikkaa ja kirpeitä, punaisia marjoja. Viinistä löytyy häivähdys mustapippurin mausteisuutta ja pieni sivutuoksu, jota kuvailsin metalliseksi.

Vylyan Pinot Noir 2009 - www.blancdeblancs.fi

Maun puolesta Vylyan on melkoisen hapokas ja muilta osin maku vastaa hyvin tuoksusta löytyneitä elementtejä: tammisuutta sekä karpaloa ja puolukkaa. Jälkimaku on sopivan pitkä, mutta ei jää leijailemaan kielelle minuuttien ajaksi.

Pinotin ystävän mielestä viini on ihan hyvä kokonaisuus, jota voisi kenties sokkona veikata kalifornalaiseksi. Aavistuksen ennakkoluuloisena en osannut Vylyanilta ihan tällaista odottaa (useita unkarilaisviinejä Budapestissä joitakin vuosia sitten maistelleena...), joten yllätyin positiivisesti. Hinnan puolesta viini on mielestäni hieman yläkanttiin, en maksaisi tästä ihan pariakymppiä muuten kuin kuriositeettina.

Viinin kanssa syötiin ranskalaisia perunoita ja paistettua kananmunaa. Älä kokeile tätä kotona, sen sijaan punkku voisi sopia lihattoman lokakuun henkeen ratatouillen tai syksyisten sieniruokien kanssa.

Arvio Vylyanista löytyy myös seuraavista blogeista:
Pullon henki
Rypäleistä viis!
Copatinto
Viinihullun päiväkirja
Viinikartta
Wineserver
Loppasuut

[edit 16.10. Linkkeihin päivitetty suorat ohjaukset Vylyania koskeviin postauksiin.]

Julkistin Facebookin puolella arvonnan, jossa voi voittaa lippuja Viini, ruoka & hyvä elämä - messuille tai messuilla julkistettavan Viinistä viiniin 2016 -kirjan. Kilpailuun voi osallistua tykkäämällä kilpailupostauksesta 20.10. klo 18 mennessä.

Viini, ruoka & hyvä elämä 2016 - www.blancdeblancs.fi

22.-25.10 järjestettävillä Viini, ruoka & hyvä elämä -messuilla on tänä vuonna tuttuun tapaan muun muassa samppanjabaari ja useiden maahantuojien tiskit sekä kasa tastingejä, joihin useimpiin mahtuu vielä mukaan. Uutuutena tänä vuonna se, että myös alaikäiset pääsevät anniskelualueelle huoltajien seurassa, eli messuille pääsee ensimmäistä kertaa koko perheen voimin. Lisää tietoa näytteilleasettajista ja ohjelmasta löytyy messusivulta.

Palkintoina arvotaan yksi kahden pääsylipun paketti VRHE-messuille ja kaksi Viinistä viiniin 2016 -kirjaa. Kilpailun palkinnot tarjoaa Viini-lehti. Kilpailuun saavat osallistua 18 vuotta täyttäneet henkilöt. Messuliput toimitetaan voittajalle keskiviikkona tai torstaina henkilökohtaisesti Helsingin keskustan alueella, kirjapalkintojen toimittamisesta sovitaan erikseen.

Premium cavasta puhuttaessa on muutamia tuottajia, joiden nimet nousevat takuuvarmasti esiin jokaisessa keskustelussa. Yksi tähän joukkoon kuuluvista viinitaloista on Gramona, vuodesta 1881 cavaa valmistanut perheyritys.

Gramonalla maaperä on tärkeä.

Lokakuun alussa Kataloniassa lomaillessani pääsin käymään Gramonalla ja tutustumaan tilaan ja sen viineihin. Vierailun järjestelyissä auttoi Gramonaa Suomeen maahantuova Vindirekt.

Gramona tuottaa vuosittain miljoona pulloa viiniä, josta puolet on cavaa ja puolet hiilihapottomia viinejä. Talon volyymiltaan suurin ja tunnetuin tuote on Gramona Imperial Gran Reserva, jonka vuosikerta 2008 löytyy myös Alkosta 29,90 euron hintaan. Xarel-lo/Macabeo/Chardonnay -blend on omenainen ja paahteinen, hieman mausteinen ja pirteän hapokas, huipputyylikäs cava. Alkosta löytyy myös Gramona Xarel-lo Font Jui 2013, Xarel-losta valmistettu valkkari, hintaan 19,99 €. Tämä viini on osa kolmen sarjaa, jossa Xarel-lo valmistetaan joko terästankeissa, tammitynnyreissä tai betonimunissa.

Gramonan viljelmiä - www.blancdeblancs.fi

Biodynaamiset viljelmät pursuvat elämää.

Gramonalla korostetaan vahvasti sanaparia tradition & innovation. Yhtäältä talo valmistaa osan cavoista täysin käsityönä perinteitä kunnioittain, toisaalta Gramona pyrkii aina parempiin tuloksiin teknologian ja innovaatioiden avulla. Esimerkiksi laboratorio on talon ylpeyden aihe, jossa viinien laatua ja ominaisuuksia testataan jatkuvasti.

Gramona noudattaa viljelmillään biodynaamisia menetelmiä, ja omien lehmiensä avulla talo luo kompostia, joista köynnökset saavat ravintoa. Lehmien lisäksi viinitalon tiluksilla elelee muuleja ja vuohia. Maaperän ja kasvuympäristön kunnioittaminen on Gramonalle tärkeää, ja viineissään he haluavat tuoda esiin hyvinvoivien köynnösten kasvuympäristön ominaisuuksia, tässä mielestäni hyvien onnistuen.

Gramonalla on liquer d'expeditioniaan varten salainen resepti, ja sekoite valmistuu kellarissa sijaitsevassa solerassa. Soleran ansiosta Gramonan cavoissa on kevyen mausteinen ja aavistuksen oksidatiivisia vivahteita omaava maku, joka poikkeaa useimmista muista cavoista.

Gramona disgorgement line - www.blancdeblancs.fi

Imperialit matkalla hiivasakan poistoon. Huomatkaa jäätynyt hiivasakka pullon kaulassa.

Vierailulla pääsimme tutustumaan hiivasakan poistoon sekä manuaalisesti että modernimmalla tavalla, jossa pullon kaula jäädytetään ja jäätynyt hiivasakka poistuu korkin mukana pullosta. Perinteisempään tapaan, manuaalisesti hiivasakka poistetaan Gramonan tyyriimmistä, high-end cavoista, jotka myös tanssitetaan käsin. Vierailun päätteeksi pääsimme maistamaan III Lustros 2003 -cavaa, josta hiivasakka oli poistettu vain varttia aikaisemmin. Talk about recently disgorged!

Maistelussa kaksi valkkaria ja viisi cavaa. Etiketitön on III Lustros.

Maistelimme Gramonalla sekä talon cavoja että valkoviinejä. Suosikkini maisteluista viineistä oli jo aiemmin mainittu III Lustros, jonka upean briossinen ja samppanjamainen tyyli puhutteli minua kovasti. Aviomiehen suosikki Gramonan skumpista oli puolestaam Imperial Gran Reserva.

Franciacorta - Italian samppanja

Terveystuote: viini

Paino

Syöpä

Muisti

Sydänsairaudet

Ikääntyminen

Muut vaivat

Ja tietysti yleinen fiilistely

Happy food

Polttaritasting

Uusi cava-tuttavuus

Uuden kynnyksellä

Verdelhoa pöytään

Barcelona-vinkkejä haussa

Viikon viinit

Hyvän viiniravintolan anatomia

Snap de Blancs

Hääviinit

Panimovierailulla Malmgårdissa

Hääleikki ja lahjaviiniä

Brunelloa kotiovelle

Premium cava

Monvínic, herkuttelijan paratiisi

Unkarilaista, subjektiivisesti

VRHE-kilpailu

Tuottajaprofiili - Gramona